Moni on kysynyt, viekö tekoäly työpaikat? Minun näkemykseni on, että työ muuttaa muotoaan, mutta tämä kehitys ei välttämättä vähennä työpaikkojen tarvetta.
Tekoälyn aikakaudella tiedon arvo lähestyy nollaa. Kuka tahansa voi alkaa minkä tahansa alan asiantuntijaksi, tai ainakin voi esittää olevansa asiantuntija. Sisältöä tulvii eetteriin nopeammin kuin koskaan. Kenties jopa enemmän kuin tarvitsemme. Kuka muuten kaiken tämän sisällön kuluttaa, nyt kun kaikenlaista kuvaa ja tekstiä voi luoda lennosta hyvinkin nopeasti ja laadukkaasti?
Toukokuussa 2024 Netflixin toimitusjohtaja totesi New York Timesin haastattelussa näin:
Tekoäly ei vie työtäsi. Ihminen, joka osaa käyttää tekoälyä paremmin kuin sinä, vie työsi.
Tämä kommentti liittyy oikeastaan työn muodon muuttumiseen. Omassa päivätyössäni, joka on siis eri asia kuin Omenavinkkien blogin kirjoittaminen, kokoustetaan paljon. Vielä jokin aika sitten tapana oli tehdä muistioita omin kätösin.
Nykyisin tekoäly hoitaa muistioiden kirjoittamisen. Ihmisten tehtävänä tulisi puolestaan olla näiden muistioiden ja niiden sisällön tarkistaminen. AI-muistioissa on nimittäin vielä hurjasti virheitä. Yhteenkin kokoukseen oli tekoälyn mukaan osallistunut yhdysvaltalainen rullalautailija Tony Hawk. Puhumattakaan muistioiden varsinaisesta asiasisällöstä ja siitä, kuka sanoi mitäkin.
Eli vaikka tekoäly tuottaisi hyvän rungon kokousmuistioista, niin ainakin tällä hetkellä sisältö tulisi katselmoida huolellisesti läpi ja korjata tarvittaessa.
Internet on täynnä “tekoälyhöttöä”
Tästä ilmiöstä olen kuullut myös usein eli siitä, että tekoäly tuottaa keskinkertaista höttöä, joka täyttää internetin. Hyvää sisältöä ei siksi tahdo enää löytyä.
Voi olla näinkin, mutta tässä kohdassa kannattaa huomioida se, mihin tilannetta vertaa. Puhutaanko muutaman vuoden takaisesta sisällöstä vai aivan uusimpien työkalujen nykyisistä kyvykkyyksistä?
Tekoälyt kehittyvät huimaa vauhtia, joten en hämmästelisi, jos tekoälyn tuottama sisältö on pian niin laadukasta, ettei sitä enää erota ihmisen kirjoittamasta tekstistä.
Ihmisen kirjoittaman sisällön etuna ovat toki omat kokemukset. Tekoäly ei voi kirjoittaa omista kokemuksistaan.
Onko tekoäly älyä
Nykyinen AI ei varsinaisesti ole älykkyyttä, kuten se kenties yleisesti määritellään. Ainakin jos mittarina pidetään itsenäistä ajattelemista. Tekoäly käyttää matemaattisia kaavoja ennustamaan sitä, mitä käyttäjä haluaa kuulla tai nähdä.
Nykyinen ennustustarkkuus on huikean hyvä, ja kehitys on kaiken kaikkiaan hämmästyttävän nopeaa. Eri yhtiöt julkaisevat jatkuvassa kilpajuoksussa uusia versioita tekoälyistään.
Lisäksi erilaiset tekoälypohjaiset käyttöjärjestelmät nostavat päätään. Esimerkiksi Googlen hiljattain julkaisema Googlebook on tästä hyvä esimerkki. Kun käyttöjärjestelmä on rakennettu suoraan tekoälyä varten, säästytään erilaisten erillisten ohjelmistojen eli agenttien asennukselta.
Lisäksi tekoälyn sanotaan “hallusinoivan” eli tekevän virheitä. Tekoälyn kehityksestä huolimatta tähän ilmiöön törmää lähes päivittäin. Ehkä nykyisin pienemmässä mittakaavassa kuin aiemmin, mutta sitä esiintyy silti.
Tekoälylle voi tosin antaa vain tietyt lähdemateriaalit käyttöön, mikä osaltaan pienentää tätä hallusinaation riskiä.
Välillä tuntuu, että tekoälyllä on hyviä ja huonoja päiviä. Toisinaan vastaukset ovat hyvin ammattimaisia, kun taas toisena päivänä jankataan yksinkertaisimmistakin asioista.
Parhaan hyödyn tekoälystä saakin silloin, kun keskustelee niistä asioista, jotka itse jo muutenkin tuntee parhaiten. Silloin pysytään tiukasti asiassa, eikä harhauduta hallusinaation mukana keulimaan mopon kanssa.
Kuka vastaa tekoälyn tekemisistä
Vastuu on asia, joka kannattaa aina pitää mielessä. Automaattiset kokousmuistiot ovat tästä mainio esimerkki. Jos Tony Hawk, joka ei ollut edes paikalla, sanoi muistion mukaan jotain, mitä ei oikeasti sanonut, niin kuka vastaa muistion oikeellisuudesta?
Viimekädessä vastuu on kokouksen järjestäjällä, ellei muistion ylläpitäjää erikseen sovittu kokouksen alussa vanhan ajan tyyliin. Muistiot tulisi siksi aina tarkistaa jälkikäteen ja korjata huolellisesti.
Automaattisten kokousmuistioiden sijaan voit tietysti kirjoittaa muistiot tuttuun tyyliin itse ja pyytää tekoälyä muokkaamaan esimerkiksi kirjoitusasun ammattimaisempaan suuntaan.
Eli ihminen vastaa tekoälyn tekosista viimekädessä, ja se on myös hyvä kilpailuvaltti nykyisessä AI-huumassa.
Tekoäly painaa hinnat alas
Tästä väitteestä olen samaa mieltä. Tekoälyllä voi luoda itsenäisesti vaikkapa markkinointikampanjoita kuvineen ja videoineen, jotka kelpaavat vaikkapa somemainontaan erittäin hyvin. Pienyrittäjän ei välttämättä tarvitse enää ottaa yhteyttä mainostoimistoon ja tilata sieltä kallista mainosta.
Copywriterit ovat myöskin saattaneet veloittaa myyvästä tekstistä hyvän hinnan. Tekoälyllä saa jo nyt kohtalaista jälkeä, ja kun työkalut tästä hieman kehittyvät, niin melkeinpä kuka tahansa voi alkaa tuottaa myyviä kirjeitä itsenäisesti.
Eli hinnat laskevat ja arvokkaita palveluita myyvät yrittäjät kärsivät? Ei välttämättä, sillä hintojen laskun seurauksena myös palveluiden kysyntä voi kasvaa. Ne yrittäjät, jotka eivät ostaisi vaikkapa perinteisiä copywriting- tai markkinointipalveluita kalliiden hintojen vuoksi, voivat nyt hankkia tekoälypohjaisia markkinointikampanjoita tai copywriting-tekstejä.
Copywriting-ammattilaiset toki muistuttavat varmasti, ettei tekoälyllä tehty jälki korvaa ihmisen tekemää, mutta itse olisin konservatiivisempi tämän asian kanssa. Joskus hyvälläkin pärjää, eikä aina tarvita täydellistä. Etenkin jos hinta on sopiva.
Sama pätee moneen alaan, etenkin sellaisiin, joissa lopputuloksena on tieto tai jokin digitaalinen tuote.
Sivustot eivät saa enää kävijöitä
Tämä väittämä pitää paikkansa. Näen asian Omenavinkkien lukijatilastoista. Kävijämäärät ovat romahtaneet.
Yhdysvalloissa on käsite ”Fair use”, ja tekoäly-yritykset usein viittaavat tähän käytäntöön. Eli toisen omaisuutta voi lainata pienessä mittakaavassa.
Tätä ajatusta en allekirjoita. Tekoälyn myötä lukija saa jo kaiken tarvittavan tekoälyltä, ja näin syy mennä tiedon alkuperäiseen lähteeseen poistuu.
Tästä on seurauksena motivaation lasku uuden sisällön luomiseen, ja sitä myöten sivustojen kuihtuminen pois.
Google saattoi olla pakotettu uudistamaan hakukoneensa AI-toimintojensa kanssa, sillä joka tapauksessa käyttäjät olisivat siirtyneet johonkin tekoälyyn.
Mielenkiintoista nähdä mitä tuleman pitää. Uskoakseni ei ole edes AI-yhtiöiden etu mikäli uutta sisältöä ei synny.
Jos muuten kaipaat takuuvarmasti aitoa sisältöä, niin nappaa Omenavinkkien uutiskirje itsellesi.
Yhteenveto
Tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta se muuttaa muotoaan nopeammin kuin edes asiantuntijat tahtovat pysyä kehityksen perässä.
Mikko Hyppönen vertasi tekoälyä keksintönä ja sanoi sen olevan suurempi keksintö kuin internet. Tässä näkemyksessä voi olla paljon perää, sillä kehitystahti vaikuttaa olevan todella vauhdikasta juuri nyt.
Oma mielipiteeni asiaan on, että kannattaa olla tekoälyn aallonharjalla mukana, mutta pitää tervettä varovaisuutta matkassa ennen kuin asentaa koneelleen autonomisia agentteja siivoamaan kuvakirjastoaan tai muita tiedostojaan.
Omenavinkit 
Jätä kommentti